Norjan eläkejärjestelmää ristiin rastiin – öljy, sukset ja eläkkeet
Muistan tehneeni maantiedon esitelmän Norjasta yläasteaikoina. Norjassa tuntui olleen Suomen kanssa jotain samankaltaista niin taloudellisesti, elämänasenteellisesti, väestöllisesti kuin suhteessa Ruotsiinkin. Sitten löydettiin öljyä, öljyrahastot kasvoivat ja hiihtomestaruustilastot täyttyivät Norjan kultamitalisteista. Kaikki tietävät, että nyt Norja on vauras, meren ja maan rikkauksista ammentava pohjoinen Huippuvuorten ja huippuhiihtäjien valtio. Mutta miten Norja on pärjännyt eläkkeissä?
Euromääräisesti Norja voittaisi Suomen. Norjan kansanvakuutusjärjestelmän keskieläke oli vuonna 2019 noin 2 066 euroa (NOK keskikurssi 2019), jonka päälle tulevat vielä lisäeläkkeet. Suomessa keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 716 euroa. Eläkevarat henkeä kohden ovat Norjassa kutakuinkin 200 000 euroa. Suomessa eläkevaroja on henkeä kohden noin 40 000 euroa.
Eläkeuudistuksissa Norja on yrittänyt ratkoa kovin tutulta kuulostavia kysymyksiä, kuten väestön ikääntymistä, eläkkeiden riittävyyttä, työssäoloajan pidentämistä sekä työnteon ja eläkkeen yhdistämistä. Samoja teemoja kuin meillä muualla Euroopassa.
Eläkkeiden rahoituksen kannalta oleellisen väestön määrän suhteen Norja ja Suomi hiihtelevät samoilla laduilla, vielä. Katselen Sörnäistenrannan diginäyttötaulusta Suomen asukaslukua: 5 536 212. Norjassa vastaava luku on noin 5,3 miljoonaa, ja väkiluvun ennuste Norjassa suksii kohti kuudetta miljoonaa asukasta. Suomen osalta suunta on enemmin aleneva, kohti viittä miljoonaa asukasta. Mutta, onko väestön kasvua edes tarpeen tavoitella, se on toinen juttu. Eläkeläisten ja työikäisen väestön määrällä on vähintäänkin eläkkeiden rahoituksen kannalta merkitystä.
Ainakin yhdessä kilpailussa Suomi on varma voittaja. Norjan työ- ja hyvinvointihallintoviranomaisen, NAV:n mukaan vanhuuseläkettä saavien määrä Norjassa ylittää miljoonan vuonna 2021. Suomen vanhuuseläkkeensaajien miljoonan raja ylittyi jo vuonna 2010, eli etumatkaa Suomella on tässä suhteessa siis reilusti.
Miehet starttaavat Norjassa vanhuuseläkkeelle naisia aiemmin
Norjassa on huomioitu eläkeikäisten määrän kasvu ja uudistettu vuonna 2011 vanhuuseläkejärjestelmää. Eläkeuudistuksella haluttiin luoda perusta joustavalle ja asteittaiselle muutokselle työstä eläkkeelle. Aiemman 67 ikävuoden sijasta eläkkeelle on mahdollisuus jäädä jo 62-vuotiaana, jos eläkkeen määrä täyttää tietyn vähimmäistason. Mahdollisuutta on käytetty ennakoitua enemmän tai ennakoimattomastikin.
Jos eläkkeen nostaa jo 62-vuotiaana, kuukausieläke pienenee tällöin loppuiäksi, arviolta noin 25-30 prosenttia. Erityisesti miehet ovat nostaneet eläkkeensä varhennettuna. Norjan eläkejärjestelmässä pitänee siis olla jotain, joka tukee miesten eläkeaikeita. Mutta samalla miehet työskentelevät eläkkeen ohella suhteessa huomattavasti naisia useammin.
Naisilla edellytys ja eläkkeen riittävyys ei samassa määrin mahdollista eläkkeen ottamista varhennettuna. Tai ovatko miehet kenties huomanneet, että koska naiset elävät pidempään, ovat he Norjassa ikäryhmittäin tarkasteltuna eläkettä saavien enemmistössä 70:stä ikävuodesta alkaen? Onko kenties niin, että miehet kuitenkin aliarvioivat eläkkeellä viettämänsä ajan pituuden, vai olemmeko ja nyt tulevaisuudessa yhä terveempiä ja aktiivisempia kohdatessamme jonkin hurjan epidemian? Niin tai näin, varhaiseläkkeelle jäänti on lisännyt vanhuuseläkemenoja. Kuukausieläkettä pienentävän mekanismin vaikutus eläkkeen määrään näkyy eläkemenoissa vasta tulevaisuudessa, mikä on puolestaan herättänyt huolta suhteellisen köyhyyden kasvusta eläkkeen varhennetusti ottavien kohdalla.
Työkyvyttömyyseläkejärjestelmää uudistettiin
Norjassa työkyvyttömien henkilöiden määrä on kolminkertaistunut vuosina 1967–2016, ja työkyvyttömien määrä suhteessa väestöön on yli kaksinkertaistunut. Norjassa 10,4 prosenttia 18–67-vuotiasta sai maaliskuussa 2020 työkyvyttömyysetuutta. Kuten Suomessa, myös Norjassa työkyvyttömyyden taustalla on yhä enemmän mielenterveyteen liittyvät syyt.
Vuonna 2015 tuli voimaan uudistettu työkyvyttömyysjärjestelmä. Uudistuksen tarkoitus oli yhteensovittaa työkyvyttömyysetuus uuden vanhuuseläkkeen kanssa, antaa työkyvyttömille mahdollisuus hyödyntää jäljellä olevaa työkykyään ja saada heitä enenevästi takaisin työelämään. Uudistuksen arvioinnissa on huomioitu, että säännöt mahdollistaisivat työelämään osallistumisen joustavasti, työkyvyn palautumisen asteen mukaan. Myös Suomessa on pohdittu työansioiden ja työkyvyttömyyseläkkeen joustavaa yhteensovittamista. Saisiko Norjan kokemuksista vinkkejä Suomeenkin?
Perhe-eläkejärjestelmän uudistusehdotus
Kuten Suomessa, myös Norjassa on selvitetty perhe-eläkkeiden uudistamista. Asiantuntijoista koottu komitea ehdotti vuonna 2017 ilmestyneessä selvityksessään muun muassa siirtymistä pois pysyvistä kuolleen puolison tuloihin sidotusta leskeneläkkeestä määräaikaisiin, lesken työllistymistä tukeviin vakiomääräisiin sopeutumisetuuksiin. Selvitys oli kattava ja toimeksiantoa heijasteleva, mutta olivatko muutosehdotukset muiden kansanvakuutusjärjestelmän uudistusten periaatteiden ja perustelujen mukaisia, on toinen kysymys.
Eläkeuudistuksen arviointiraportti valmistunee parin vuoden kuluttua
Huomionarvoista on myös Norjan eläkejärjestelmää laajemmin selvittävän komitean asettaminen. Komitea arvioi vuoden 2011 eläkeuudistuksen tavoitteiden toteutumista ja muun muassa eläkejärjestelmän sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä, etuuksien, työnteon ja eläkkeiden yhteensopivuutta, eläkeikärajoja ja esim. elinaikasopeutusmekanismin yhteensopivuutta työkyvyttömyystilanteissa. Komitean on tarkoitus jättää raporttinsa maalikuussa 2022. Lieneekö kyseessä seuraavan eläkeuudistuksen lähtösprintti?
Lisätietoa Norjan eläkkeistä päivitetystä maakuvauksesta
PS. Tiesitkö, että Norjassa lain mukaan kuningas määrittää vähimmäiseläkkeiden tason sekä maksussa olevien ja kertyvien eläkkeiden indeksoinnin.
Kiitos, informatiivinen ja mukavasti kirjoitettu yhteenveto Norjan ajankohtaisista eläkeasioista!
Hyvä Tero! Hieno kirjoitus.