Tiedote

Puolet eläkeläisistä saa alle 1 500 euron kuukausieläkettä. Yli 3 000 euron eläkkeensaajia on seitsemän prosenttia. Keskimäärin suurimmat eläkkeet maksettiin Uudellamaalla Kauniaisissa, pienimmät Etelä-Pohjanmaalla Isojoella. Jo joka kolmas yli 16-vuotias suomalainen on eläkeläinen.  

Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon on syytä varautua hyvissä ajoin.

Johtaja Mikko Kautto, 53, on nimitetty Eläketurvakeskuksen (ETK) toimitusjohtajaksi 1.6.2019 lähtien. Eläketurvakeskuksen nykyinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, 67, siirtyy eläkkeelle kesäkuun alusta.

Osittaisia vanhuuseläkkeitä alkoi kahden ensimmäisen vuoden aikana 23 000, joista vuonna 2018 alkaneita oli 10 800. Lähes 90 prosenttia valitsi eläkkeensä maksuun maksimimäärän mukaan eli puolet eläkkeestään. Heidän keskimääräinen eläkkeensä oli 790 euroa kuukaudessa. 61-vuotiaiden osittaisen vanhuuseläkkeen valinneiden eläke pieneni pysyvästi keskimäärin 110 euroa kuukaudessa, kertovat Eläketurvakeskuksen tuoreet tilastot.

Ulkomaille työhön lähtevä voi säilyttää kytkennän kotimaan sosiaaliturvaan ja etuisuuksiin ja välttyä kohdemaan sivukuluilta. Tämän hän osoittaa A1-todistuksella.

Ikääntyvän väestön politiikka nousee eduskuntavaalien jälkeen vaalikauden isoksi kysymykseksi, professori Juho Saari arvelee helmikuun Työeläke-lehdessä. 

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,3-vuotiaana vuonna 2018. Eläkkeelle siirtyminen myöhentyi kuukauden edeltävästä vuodesta. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin viime vuonna selvästi aikaisempaa vähemmän, koska vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukainen vanhuuseläkkeen alaikärajan nosto alkoi.

Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa todennäköisimmin kaupungissa asuva 61-vuotias mies. Yrittäjät ja työttömät ottavat eläkkeen palkansaajia herkemmin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.