Mika Vidlund

Yrittäjien eläkevakuuttamisessa eri maiden välillä on selkeitä eroja. Suomen vahvuus on eläketurvan kattavuus. Kriittisiä huomioita Suomelle OECD antoi vuoden 2019 maa-arviossaan yrittäjien vapaudesta määritellä itse työtulonsa suuruus, koska tästä voi aiheutua yrittäjien eläketurvan matala taso, myös palkansaajiin verrattuna.

Kanada-eläketrilogia, osa 3. Kanadan lakisääteinen työeläkejärjestelmä on nykyään taloudellisesti vakaalla pohjalla. Vain runsas kaksikymmentä vuotta sitten osittain rahastoiva työeläkejärjestelmä oli liukumassa kohti rahoituskriisiä. Päätös maksutason vakauttamisesta, rahastoinnin lisäämisestä sekä rahaston sijoitustoiminnan uudistamisesta olivat ratkaisevia tekijöitä, jotka pysäyttivät liu’un ja käänsivät kelkan suunnan. Eläkkeiden rahoitusta tukee lisäksi suunnitelmallinen maahanmuutto.

Ruotsin lakisääteinen yksilöllisten eläketilien rahastoeläkejärjestelmä, premiepension, on ensimmäisen todellisen harvennusleikkauksen edessä. Rahastoeläkehuijaukset tai vertauskuvallisesti monen kirjavan omenapuutarhan mädät omenat johtivat lopulta uudistusesitykseen, jota koskeva laki on määrä tulla voimaan heinäkuussa 2018. Ikävistä tapahtumista huolimatta positiivisena voidaan pitää sitä, että järjestelmä on tuottanut satoa keskimäärin yli sille asetetun vähimmäistavoitteen.

Aika ajoin törmää väitteeseen Ruotsin työeläkemaksujen Suomea matalammasta tasosta. Pitääkö tämä paikkansa vai onko kyseessä vain eläkemyytti? Selvitän tätä vertailemalla työnantajalta ja työntekijältä perittäviä yksityisen sektorin eläkemaksuja molemmissa maissa.

Sveitsin parlamentti pääsi pitkän väännön jälkeen sopuun eläkeuudistuksesta, jonka lopullinen kohtalo ratkeaa pian järjestettävässä kansanäänestyksessä. Vaikka uudistus on kattava, se on pitkällä aikavälillä riittämätön. Uudistuspaketista puuttuvat yleisen vanhuuseläkeiän korotus ja suoraviivainen kytkös elinajanodotteeseen.

Suomessa on mahdollista ottaa osa karttuneesta vanhuuseläkkeestä ennakkoon eli siirtyä osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle helmikuun alusta alkaen. Vastaavanlainen vanhuuseläkelaji on jo käytössä Ruotsissa ja Norjassa. Varhaiseläke on erityisesti Norjassa houkutellut miehiä ottamaan eläkkeen maksuun.

Eläketurvakeskus julkaisee Työeläkepäivässä (15.11.2016) raportin, jossa vertaillaan mitä eläketurva meillä ja muualla maksaa ja kuka sen rahoittaa.  Vähimmäis- ja työeläkkeiden rahoittamiseksi perittäviä maksuja sekä niiden rahoittamiseen käytettäviä verotuloja vertaillaan yhdeksän Euroopan maan kesken. Suomen ja muiden Pohjoismaiden (Ruotsin, Norjan ja Tanskan) lisäksi vertailussa ovat mukana Keski-Euroopan maista Hollanti, Itävalta, Ranska, Saksa ja Sveitsi.