Ajankohtaislistaus
9.1.2019
Mies asioi automaatilla

Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa todennäköisimmin kaupungissa asuva 61-vuotias mies. Yrittäjät ja työttömät ottavat eläkkeen palkansaajia herkemmin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.

Tutkimuksen mukaan osittaisen vanhuuseläkkeen on vuoden 2018 kesäkuun loppuun mennessä ottanut arviolta vajaat 8 prosenttia siihen oikeutetuista suomalaisista. Lähes kaikki ovat ottaneet eläkkeen maksuun varhennettuna eli ennen vanhuuseläkeikää.

Varhennettu vanhuuseläke houkuttelee erityisesti kahta hyvin erilaista ryhmää, yrittäjiä ja työttömiä miehiä. Nämä ottavat varhennetun eläkkeen palkansaajia todennäköisemmin. Myös alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ja alemmat toimihenkilömiehet tarttuvat varhennettuun eläkkeeseen herkemmin kuin muut.

– Naisilla koulutustausta, palkansaaja-asema tai työttömyys ei vaikuta varhennetun eläkkeen ottamiseen. Sen sijaan yrittäjänaiset ottavat eläkettä samalla tavoin kuin miehetkin, ETK:n ekonomisti Satu Nivalainen kertoo.

Moni varhentaja jatkaa työuraansa

Varhennettu eläke otetaan yleisimmin 61-vuotiaana. Yli 70 prosenttia varhentajista ottaa eläkkeen tässä iässä.

Ne varhentajat, jotka olivat työssä osittaisen eläkkeen alkaessa, ovat pääasiassa jatkaneet työelämässä.

Miehet hakeutuvat varhennetulle eläkkeelle hieman naisia enemmän. Miehet ovat tyypillisesti tehneet pitkän työuran yksityisellä sektorilla.

Eläkkeen lykkääjät useammin korkeasti koulutettuja kuin varhentajat

Noin joka kymmenes osittaisista vanhuuseläkkeistä alkaa varsinaisen vanhuuseläkkeen alarajalla tai sen jälkeen, eli lykättynä. Tutkimustulokset osoittavat, että lykkääjien ryhmä keskittyy korkeasti koulutettuihin ja korkeassa sosioekonomisessa asemassa oleviin.

– Hyvässä työmarkkina-asemassa olevat jatkavat usein työuraansa muita pidempään. Lykkääjät ovat useammin naisia, harvemmin parisuhteessa ja asuvat matalamman työttömyyden alueella kuin varhentajat, ekonomisti Sanna Tenhunen sanoo.

Osittainen vanhuuseläke tarjoaa valinnanvapautta

ETK:n tutkijoiden mukaan osittainen vanhuuseläke tarjoaa aikaisempaa osa-aikaeläkettä tasaisemmin valinnanvapautta työuran loppuvaiheessa oleville, myös niille, joille osa-aikaeläke ei ollut mahdollinen.

– Osa-aikaeläke oli mahdollinen vain kokoaikatyössä oleville. Lisäksi se edellytti työtuntien vähentämistä ja asetti myös rajat ansioiden suuruudelle. Uudessa osittaisessa vanhuuseläkkeessä näitä rajoja ei ole. Ainoa raja on ikäraja ja tietenkin se, että työeläkettä on kertynyt, erikoistutkija Noora Järnefelt tiivistää.

Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäämisen ennustettu todennäköisyys

Tutkimusaineisto sisältää 230 000 henkilön tiedot. Tutkimuksen kohteena ovat Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat syntyneet vuosina 1949-1957. Aineisto perustuu ETK:n rekisteritietoihin.

Osittainen vanhuuseläke pähkinänkuoressa

  • antaa 61-vuotiaalle tai vanhemmalle mahdollisuuden ottaa kertyneestä eläkkeestä maksuun neljänneksen (25 %) tai puolet (50 %),
  • tarkistetaan elinaikakertoimella,
  • eläkettä vähennetään varhennettuna otettuna 0,4 prosentin kuukausittaisella varhennusvähennyksellä, joka jää pysyväksi,
  • lykättynä otettuna eläkettä korotetaan 0,4 prosentin lykkäyskorotuksella,
  • ei liity työaika- tai palkkaseurantaa. Voit olla työtön tai töissä ja nostaa eläkettä.

Julkaisu:
Ketkä valitsevat OVEn? Tutkimus osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtymisen taustatekijöistä. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 06/2018

Lisätietoa tutkimuksesta:
Ekonomisti Satu Nivalainen, puh. 029 411 2151, satu.nivalainen(at)etk.fi
Ekonomisti Sanna Tenhunen, puh. 029 411 2492, sanna.tenhunen(at)etk.fi

Lisätietoa osittaisen vanhuuseläkkeen ehdoista ja hakemisesta Työeläke.fi-palvelusta

Kuva: Gettyimages

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.

This is staging