Kansainvälinen tuottovertailu: Eläkerahastot takoivat huipputuottoja viime vuonna
Viime vuosi oli poikkeuksellisen hyvä eläkesijoittajille ympäri maailmaa. Suurimmat, lähes 20 prosentin tuotot keräsivät Norjan kansainvälinen eläkerahasto ja ruotsalainen AP4. Erinomaisesta sijoitusvuodesta huolimatta useimpien vertailun toimijoiden tuotot laskivat kymmenen vuoden ajanjaksolla.
Eläketurvakeskuksen (ETK) kansainvälisessä sijoitustuottovertailussa on mukana 23 eläkesijoittajaa. Vertailu kattaa Suomen suurimmat työeläkelaitokset, lisäksi mukana on suuria toimijoita Pohjois-Euroopasta ja -Amerikasta sekä Aasiasta.
Sijoittajat lähtivät vuoteen 2019 epävarmoissa tunnelmissa. Edellisen vuoden viimeinen neljännes oli heikko, Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota sekä brexit loivat synkkiä pilviä sijoitusmarkkinoiden ylle.
Vastoin odotuksia vuodesta muodostui poikkeuksellisen tuottoisa eläkerahastoille ympäri maailman. Kaikki omaisuusluokat tuottivat erinomaisesti. Erityisesti voittoa taottiin listatuilla osakkeilla, joiden arvo kääntyi nousuun heti alkuvuodesta.
– Odotukset korkojen noususta vaimenivat vuonna 2019, ja tämä tuki osakekurssien kehitystä. Tänä vuonna taas koronakriisin puhkeaminen aiheutti maaliskuussa jyrkän osakekurssien laskun, mutta siitä ollaan jonkun verran noustu keskuspankkien vahvojen tukitoimien ansiosta. Tästä vuodesta on kuitenkin tulossa vaikea eläkesijoittajille niin meillä kuin muuallakin, arvioi johtaja Jaakko Kiander Eläketurvakeskuksesta.
Vertailun Työeläkesijoittajat on jaettu riskinottomahdollisuuksien mukaan kahteen ryhmään: vakavaraisuuslainsääntelystä vapaat toimijat ja vakavaraisuussääntelyn piiriin kuuluvat toimijat. Reaalituottoja vertailtiin yhden, viiden ja kymmenen vuoden tarkastelujaksoilla vuosina 2010–2019.
Norja sai sijoitushistoriansa suurimmat tuotot
Suurimmat tuotot, reaalisesti lähes 20 prosenttia, keräsivät ruotsalainen puskurirahasto AP4 (19,6 %) ja Norjan kansainvälinen eläkerahasto (SPU) (19,4 %).
Norjalaisten sijoitusomaisuus kasvoi vuodessa 170 miljardia euroa ja oli vuoden lopussa reilut tuhat miljardia euroa. Tulos on paras koko SPU:n sijoitushistorian ajalta.
Norjalaisten korkeaa tuottoa selittävät sijoitusstrategia ja vertailun suurin osakepaino (70 %). Rahasto tasapainottaa salkkunsa aina markkinoiden muuttuessa. Vuoden 2018 viimeisen neljänneksen kurssinotkahduksen aikana norjalaiset ostivat paljon osakkeita ja hyötyivät alkuvuoden noususta muita enemmän.
– Koronan myötä rahaston arvosta suli yli 100 miljardia euroa. Osakepaino laski, mutta sijoitusstrategiansa mukaisesti rahasto pyrkii palauttamaan osakepainon 70 prosenttiin. Myös valtio on nostanut rahastosta aiottua enemmän varoja pandemian torjuntaan, kertoo yhteyspäällikkö Mika Vidlund Eläketurvakeskuksesta.
Norjan eläkerahasto seuraa strategiassaan määritettyjä indeksejä. Sillä ei ole eläkevastuita katettavanaan eikä vakavaraisuussääntely rajoita sen riskinottomahdollisuuksia.
Myös osa vakavaraisuussääntelyn piirissä olevista toimijoista ylsi poikkeuksellisen suurin tuottoihin. Esimerkiksi hollantilainen terveydenhoitosektorin työeläkerahasto (PFZW) keräsi lähes 16 prosentin tuotot erityisesti hyvillä osakekaupoilla.
Suomalaisista eläkesijoittajista korkeimman tuoton saivat Kirkon eläkerahasto (13,4 %) ja Valtion eläkerahasto (12,6 %), joita ei koske vakaavaraisuussääntely. Työeläkeyhtiöistä parhaiten pärjäsivät Elo (11,8 %), Varma (10,9 %) ja Ilmarinen (10,7 %).
Tuotot laskivat kymmenen vuoden ajanjaksolla
Erinomaisesta sijoitusvuodesta huolimatta useimpien toimijoiden tuotot laskivat kymmenen vuoden ajanjaksolla (2010–2019). Tämä johtuu finanssikriisin jälkeisen huippuvuoden, 2009, putoamisesta tarkastelujaksolta.
Suurimmat tuotot keräsivät Norjan kansainvälinen eläkerahasto (SPU), ruotsalainen puskurirahasto AP4, Kanadan työeläkerahasto (CPPIB) ja Tanskan suurin työeläkerahasto ATP, jotka kaikki saivat 8,7 prosentin reaalituoton. SPU:n tuotto on mitattu kruunuissa. Hyvään tulokseen vaikutti myös kruunun kurssin heikkeneminen.
Suomalaisten eläkesijoittajien vuosituotto kymmenen vuoden ajalta oli keskimäärin 5,0 prosenttia. Kotimaiset puskurirahastot (Keva, VER, KER) saivat keskimäärin hieman korkeammat tuotot kuin vakavaraisuussääntelyn alaiset toimijat (työeläkeyhtiöt ja -kassat).
– Eurooppalaisista toimijoista pitkän aikavälin tuotot nousivat vain Norjalla ja Tanskalla. Tuotot nousivat myös Aasian ja Pohjois-Amerikan eläkesijoittajilla, kertoo erityisasiantuntija Antti Mielonen Eläketurvakeskuksesta.
Työeläkesijoittajat toimivat erilaisissa ympäristöissä
Vertailun perusteella ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä sijoitustoiminnan onnistumisesta. Lopulliseen tulokseen vaikuttavat muun muassa toimijoiden valuutta-alue ja valuuttakurssi sekä sijoitustoimintaa ohjaava sääntely. Näistä voit lukea lisää tuottovertailun kotisivulta.
Sijoitustuottovertailujen reunaehtoja
- Vertailujakson lähtövuosi ja pituus vaikuttavat tulokseen
- Vuosittaiset tuottovaihtelut ovat suuria
- Pidemmänkin aikavälin keskituotot riippuvat valitusta ajankohdasta
- Valuutta-alue ja -kurssin vaihtelut tuovat eroja tuloksiin
- Tuotot ilmaistu kansallisessa valuutassa eli samassa, jossa eläkkeet maksetaan
- Reaalituotto antaa vertailukelpoisemman kuvan poistamalla inflaation
- Vakavaraisuussääntely ja muu sijoitustoiminnan riskiä rajoittava säätely asettaa reunaehdot sijoitustoiminnalle
Työeläkejärjestelmän sijoitustoiminta (Etk.fi)
Lisätietoja:
Johtaja Jaakko Kiander, puh. 029 411 2414, jaakko.kiander(at)etk.fi
Yhteyspäällikkö Mika Vidlund, puh. 029 411 2614, mika.vidlund(at)etk.fi
Erityisasiantuntija Antti Mielonen, puh. 029 411 2472, antti.mielonen(at)etk.fi
Uutisen lukuja päivitetty 14.5.2020 klo 09.50: Alkuperäisessä uutisessa kerrottiin, että hollantilainen terveydenhoitosektorin työeläkerahasto (PFZW) keräsi lähes 19 prosentin tuotot, uutiseen korjattiin, että hollantilainen terveydenhoitosektorin työeläkerahasto (PFZW) keräsi lähes 16 prosentin tuotot.